Iho on ihmisen suurin elin, se suojaa kehoa toimien esteenä, säätelee elintoimintoja ja eritystä. Tuottaa ja erittää hikiä ja talia, korjaa vaurioita, vastaanottaa, aistii ja välittää tietoa.Ihoon kohdistuu jatkuvasti erilaisia fysikaalisia ja kemiallisia rasitteita, kuten kuumuutta, kylmyyttä, UV-säteilyä, kosteutta, mikrobeja, kolhuja, naarmuja ja haavoja, Terveen ihon eri kerrokset ovat kehittyneet toimimaan näitä rasitteita vastaan.
Iho koostuu kolmesta kerroksesta: epidermiksestä, dermiksestä ja subkutiksesta. Iholla on myös karvoitusta, kynsiä, hikirauhasia ja talirauhasia.
1. Epidermis eli oraskesi on ihon päällikerros. Sen on kerrostunutta epiteelikudosta eikä sisällä lainkaan veri- tai imusuonia. Epidermis uusiutuu jatkuvasti sen alimman kerroksen, tyvikerroksen solujen noustua pintaan ja hilseiltyä pois noin 3-4 viikon aikana. Oraskesi on jaettu neljään välikerrokseen sarveissolukudos, jyväissolukerros, okasolukerros ja tyvisolukerrokseen.
2. Dermis eli verinahka koostuu kollageensta ja elastiinista. Kollageeni on hyvin venyvää proteiinia, joka toimii ihon rakenneaineena ja antaa iholle mekaanista tukea. Elastiini on myös ihon proteiini, joka antaa iholle sen joustavan ominaisuuden. Dermis sisältää runsaasti veri- ja imusuonia sekä hermoja. Dermiksessä on myös karvan juuriosa, talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia.
3. Subkutis on ihonalainen rasvakudos. Se liittää ihon pintakerrokset sen alla oleviin kudoksin, lihaksiin, rustoihin ja luihin sekä toimii rasvan varastointipaikkana elimistön energia-aineenvaihdunnalle. Hermokimput ja isot verisuonet haarautuvat subkutiksesta dermiksen hienompiin verisuoniin.
 |
| Ihon rakenne |
Normaali hiuspohjassa ei ole huomattavia poikkeamia. Kuivan hiuspohjan iho näyttää ja tuntuu kiristävältä, havaittavissa myös pienijakoista, pölyävää hilsettä. Hiuspohja on myös kutiava. Hiukset ovat usein kiillottomat ja sähköittyvät helposti. Luonnon kiharat ja permanentatut hiukset ja hiuspohja on yleensä kuiva.
Rasvainen hiuspohja on kiiltävä, jossa usein finnejä. Ihohuokoset ovat myös laajentuneet.Hiukset sameat ja menevät pitkin päänahkaa. Hius rasvoittuu nopeasti, rasva levittyy hiuspohjasta hiuksiin kammatessa. Rasvainen hiuspohja voi myös hilseilllä.
Ärtynyt hiuspohja saattaa verestää. Reagoi herkästi tuotteille ja aineille sekä muille ulkopuolisille tekijöille. Voi olla myös sairaudesta johtuvaa.
HIUKSEN RAKENNE:
Hius koostuu kuolleista ja kovettuneista soluista eli keratiinista. Hiuskarva kasvaa ja muodostuu karvatupen (follikkelin) suojaamana. Karvatuppi kulkee dermiksestä, epidermiksen läpi ihon pintaan. Se on 3-5 mm pitkä, kalvojen muodostama pussi, jonka seinämät muodostavat epiteli- ja side kodoksesta, johon talirauhanen ja karvankohottajalihas ovat liittyneinä. Karvatupen pohjaosaa nimetään hiusnystyksi (papilla), josta hius syntyy jatkuvan solunjakautumisen seurauksena. Hiusnystyn pinta on muodostunut epidermiksen tyvisolukerroksen solujen kaltaisesta solukosta. Hiusnystyn yläosassa ovat melanosyytit, joista hiuksetn väriaina (malaniini) muodostuu. Hiusnystyn sisällä on hiussuonisto, joka kuljettaa ravinteikasta ja hapekesta verta soluille. Hauraat ja pehmeät Henlen ja Huxleyn kalvot ympäröivät hiusnystyä ja suojaavat hiuksn ihonalaista osaa, hiusjuurta.
 |
| Hiuksen ihonalaiset osat |
 |
| Hiuksen ihonpäälliset osat |
HIUKSEN OMINAISUUKSIA;
Hiuksen ominaisuuksiin vaikuttaa sen rakenteen erot. Normaalin hiuksen paksuus 0,04-0,06 mm. Hiuksen paksuuden peusteella voi myös arvioida sen kuntoa. Kemiallisesti paljon käsitellyn hiuksen läpimitta pienenee. Hiusrakenne on kimmoisa ja joustava. Hyväkuntoinen ja käsittelemätön hius venyy 10-30 prosenttia, mutta pystyy palautumaan takaisin spiraalimaisenrakenteesa ansiosta. Vaurioitunut hiusrakenne on menettänyt joustavuuden ja veltostuu. Hiuksen pinta on sähköiseltä varaukseltaan negatiivinen.
Hygroskooppisuudella tarkoitetaan hiuksen kykyä sitoa itseensa kosteutta. Kosteuden imeityessä hius muuttuu venyväksi ja turpoaa. Märkä hius on plastinen ja helposti muotoiltava.
Taipuisuus ja kihartuminen ovat yksilöllisiä ominaisuuksia hiuksessa. Mitä taipuvampi hius on sitä kuohkeammalta se näyttää. Kiharaiset hiukset sijoittuvat ilmavasti toistensa päälle. Permanenttikäsittelyn avulla voidaan muuttaa hiuksen rakenne taipuisaksi tai kiharaksi pysyvästi.
Normaalissa hiuksessa ei ole poikkeamia, sampoo pullossa tarkoitetaan käsittelemätöntä hiusta. Ohuen hiuksen läpimitta on pienenpi kun 0,04 mm. Pintarakenteeltaan liukas hius on pinnaltaan sileä ja kiiltävä, koska suomukerros on sulkeutunut ja tiivis, toiselta nimeltään lasimainen hius.
Kuiva hius on paksu ja tuntuu kahealta. Hiussuomut ovat auki ja kosteustasapaino ei ole tasapainossa. Mikäli hiukset ovat himmeät ja katkeilevat helposti on kyseessä vaurioitunut hius eli huokoinen hius.
HIUKSEN KASVUVAOHEET JA LUONNOLLINEN VAIHTUMINEN:
1. Kasvuvaihe (angeenivaihe)
Hiuksen kasvuvaihe kestää 2-6 vuotta, mutta se lyhenee, kun ihminen ikääntyy. Solut jakaantuvat ja työntävät keratinisoituvia soluja karvatupesta ylöspäin. Uusi hius kasvaa noin 1 cm kuukaudessa. Nuorilla hiukset voivat kasvaa yli metrin mittaisiksi. Hiusten kasvu on myös rotuominaisuus.
2. Siirtymävaihe (katageenivaihe)
Siirtymävaihe kestää noin kaksi viikkoa, jona aikana hiusten kasvu loppuu ja solujen jakaantumisen loppumisen myötä. Karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu sille tärkeästä verisuonista ja ravinnoinlähteistä. Hius ei vielä irtoa hiuspohjasta ilman mekaanista rasitusta. 1 -3 viikkoa kestävässä siirtymävaiheessa noin prosentin verran hiuksesta.
3. Lepovaihe (telogeenivaihe)
Lepovaihe kestää 2-4 kuukautta. Sen aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Lepovaiheen loppupuolella hiusnystystä kehittyy uusi hius ja hiuksen uusi kasvuvaihe alkaa. Lepovaiheessa on yhtäaikaisesti noin 10-15 prosenttia hiuksista.
Lähde ja kuvat: Hiukset -kirja, Taina Luoma ja Marjo Oksman
